Karelian restaurant & guesthouse

Puukarin pysäkki

Majatalon tarina

Anita ja Heikki Ovaskainen rakensivat majatalon luomutilansa yhteyteen vuosina 1990-1991 Paalajanvaaran rinnepellolle. Ajatus Majatalosta syntyi 80-luvulla, jolloin Ovaskaisilla oli 4H-liiton kautta kesälapsia maatilalla, Peltolassa ja he viihtyivät niin hyvin että kesä toisensa jälkeen lapset tulivat uudelleen Peltolaan. Jo 80-luvun loppupuolella alkoi tulla muutoksen tuulia maaseudun elämään, niinpä Anita ja Heikki alkoivat pohtia oman tilan tulevaisuutta ja vaihtoehtoja maanviljelyn ja karjankasvatuksen oheen. Alkuvuosina Heikki kävi vielä opettajana metsäkonekoulussa ja Majataloa pidettiin auki lähinnä viikonloppuisin ja tilauksesta. Majatalon ravintolan tarjonta perustui kestävästi tuotettuihin luomuraaka-aineisiin ja pohjoiskarjalaiseen ruokakulttuuriin. Samoilla eväillä mennään yhä.

Perheen kaikki lapset olivat työllistettyjä yrityksessä, Onni hoiti kanat, Anni ja Elina olivat Majatalon keittiössä ja palvelupuolella, Emma teki kirjanpidon ja Ville hoiti maatalouden. Saattoihan se joskus kirpaista yläasteella nuoren tytön mieltä, kun kaverit kertoivat kesäpäivästään; he olivat rannalla koko päivän, Ovaskaisten lapset heinänteossa ja töissä joka päivä. Vierastalo Rinteelä tuli Majatalon kokonaisuuteen mukaan vuonna 2000 ja talo remontoitiin vuonna 2005. Rinteelää peruskorjattaessa Anita ja Heikki halusivat säilyttää osan 50-luvun henkeä talossa ja sisustivat alakerran sen ajan 50- luvun tyylin mukaisesti. Rinteelässä on myös ajateltu pitkälle kierrätys ja ekologisuus. Esimerkiksi vessoista menee kellarissa olevaan kompostoriin jätteet. Lisämajoitus kapasiteetti oli tervetullutta ja heti seuraavana kesänä talo oli koko kesän varattu.

Yrittämisen ohessa Anita ja Heikki ovat olleet aktiivisia eri yhteisöissä ja järjestötoiminnassa. He kasvattivat maailmalle viisi lasta, joista yksi, Anni, palasi juurilleen. Anni on jatkunut Anitan ja Heikin ansiokasta työtä. Vuonna 2012 tehtiin sukupolvenvaihdos, jossa tilat, metsät, eläimet ja koneet siirtyivät tilakaupassa nuoremmalle sukupolvelle. Annin vetovastuun ottaminen yrityksestä on ollut luontevaa, on hän ravintola-alan ammattilainen.

Edelleen toiminnan johtolankana toimii ekologisuus, kestävä kehitys, karjalaisuus ja luonto. Yrittämiselle on näin hyvät raamit luoda hyvää huomista. Annin arvomaailma pohjautuu luonnon kunnioitukselle, joten Puukarin Pysäkin ympäristövaikutukset ovat tarkkaan mietitty ja ympäröivän luonnon kuormittaminen pyritty minimoimaan. Majatalolle myönnettiin Sustainable Travel Finland -merkki syyskuussa 2021. Se myönnetään yrityksille, jotka täyttävät kriteerit siitä, kuinka yritys toimii ekologisesti ja luontoa kunnioittaen. Lue lisää: https://www.visitfinland.com/sustainable-finland/sustainable-travel-destinations/ .Tilan pellot ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä, lämpö tuotetaan hakkeella, lampaat pitävät yllä perinnemaisemaa laiduntamalla, ylläpidetään entisajan työtapoja ja kierrätetään tehokkaasti majatalossa syntyvä jäte. Ekologisuus näkyy arjessa pieninä tekoina, kuten ekologisten pesuaineiden käytössä, kompostoinnissa ja jätteiden kierrätyksessä. Enemmän emännän ajatuksista voit lukea hänen blogistaan.

Puukarin Pysäkin nimen tarina

Puukarin nostalgisen juna-aseman purun yhteydessä 70-luvulla, siirtyivät juna-aseman päärakennuksen rappuset sekä kivijalka jatkumona osaksi Puukarin Pysäkin tarinaa vuonna 1991. Heikki ja Anita Ovaskaisen visiona oli junan kulkemisen loputtua tarjota autoilijoille kotoisa pysähdyspaikka. Kivijalan kivet ovat nykyään penkereenä puutarharinteessä. Komea portaikko toivottaa edelleen kulkijat tervetulleeksi Pysäkille.

Nykyään keskitymme Puukarin Pysäkillä asiakkaidemme kokonaishyvinvointiin. Majatalon nimelle on tullut aivan uusi näkökulma, Pysäkillä voi aidosti löytää yhteyden ja pysähtyä; ottaa aikalisä arjen jatkuvasta kiireestä ja rutiineista sekä keskittyä kuuntelemaan itseään, läheisiään ja luonnon sanomaa.

Asiakasarvostelu

“Ostin Neljä villiyrttiä -kurssin, vaikka yrtit olivatkin tuttuja. Ensimmäisestä hetkestä asti olin kananlihalla. Hortoilijana pääsin heti mukaan löytämisen iloon ja käteviin vinkkeihin siitä, mitä yrteille kannattaa tehdä ja miten niitä nauttia.”

-Raija R

Kaks Korhoskaa - ketä myö ollaan?

Kävipä kerran silviisii, että nuorempi Korhoska läksi vanhemman Koshoskan luokse emäntäoppiin. Naurun ja ilonitkun lomassa pyöriteltiin limput ja rypytettiin piirakat, herätettiin ikiaikaisen väkevät juuret henkiin. Näin syntyi Kaks Korhoskaa, kaks tekevää emäntää.

Kaks Korhosen emäntää haluaa jakaa Karjalaisen keittiön runsautta koko Suomeen. Kaks Korhoskaa - karjalaisen ruuan verkkokursseilla tutustutaan perinteisiin leivontatektiikoihin ja karjalaisen keittiön kulmakiviin. Ruisleipä, piirakat, hapanmaitotuotteet ja villiyrtit - paluu juurille on löytämisen ilolla varustettu makumatka omassa kotikeittiössä. Lähehä siehi mukkaa!

“Kasvoi neidot kaunoiset Karjalassa kaulin kädessä. Kaks suuta nauavaa, neljä kättä tekevää, kaks kätevää Korhoskaa.” — T.KORHONEN

Anni Inkeri Korhonen

Vanhempi Korhoska.Piällysakka, emäntäoppien siirtäjä ja majatalon pyörittäjä. Intohimoinen suomalaisen ruuan puolestapuhuja, sekä perinteisen itäsuomalaisen ruokakulttuurin ylläpitäjä.

Taru Johanna Korhonen

Nuorempi Korhoska. Emäntäkokelas, perinnetaitojen elvyttäjä. Murresanailija, joka rakastaa kuunnella entisaikojen arkikertomuksia kahvikupposen äärellä. Oman keittiönsä kätevin emäntä Hellasta Itään-kyökissä.

Matti Koukkari

Loistava kuvaajamme, editoija ja ideanikkari. Eli sisällöntuottaja ja tekniikanihmematti. Hän pitää ruodussa kaksi karjalaista naista.