Joulu Puukarissa: Kierrätyslahjoja, aidot kuusenkynttilät ja iloinen tekemättömyys

Myönnän etten ole erityisen innostunut joulun ajan hössöttämisestä, vaikkakin joulun seutu on ollut minulle aina työntäyteistä aikaa. Olen hakenut oman joulutunnelman ja -mielen viimeistään jouluaaton rituaaleista.

Tuuhea, mutta kuitenkin pirttiin sopiva kuusi haetaan Puukarin Pysäkin metsästä jouluaattona. Lasteni ukki Heikki ja lapset Miina, Ansa ja Jysky ottavat pulkan varastosta, ja hakevat kuusen metsästä, jonne ukki on käynyt aiemmin syksyllä sen merkkaamassa.

Puhun kolmelle lapselleni joulukuun ajan, että tärkeintä joulussa on kaikki muu kuin materian saaminen lahjaksi. Kyllä pienetkin lapset ymmärtävät sen, että maapallo ei kestä sitä, että jokaiselle hankitaan useita uusia joululahjoja (ja usein muovisia, kertakäyttötavaraa). Olisi hienoa, jos me aikuiset uskaltaisimme entistä enemmän antaa kierrätyslahjoja toisillemme, niin joulu- kuin syntymäpäivälahjaksi tai hankkisimme lahjoja, jotka kestävät aikaa. Tietenkin meidänkin lapset saavat babyborneja, petsshoppeja ja uusimmat legot, mutta ettemme hukuta heitä niihin tavaralahjoihin. Tärkeinä lapsetkin pitävät sitä, että näkevät serkkujaan, tätejään ja enojaan ja vietetään yhdessä aikaa.

Minulle joulun paras elementti on hyvän mielen antaminen. Luon koko joulun ajan makumuistoja: palvataan luomusian kinkkuja, tehdään luomujuureksista lanttu- ja porkkanalaatikon, valmistetaan sillistä sötköttiä ja kraavataan puolukkasurvoksella haukea.

Tärkein joulurituaaleista on kuitenkin savusauna. Vuonna 1892 esi-isieni rakentamassa savusaunassa meitä odottavat onnelliset riihitontut, jotka loikoilevat kullankeltaisten olkien päällä lämpimässä. Kun heitämme löylyä, toivomme hyvää itsellemme ja läheisille. Saunassa puhdistumisen jälkeen olemme valmiita joulun viettoon ja runsaalle jouluaterialle yhdessä jouluvieraiden ja läheisten kanssa.

Savusaunan peflettinä toimii ruisoljet. Missä tontut?

Kun kuusi on lämmitellyt hirsiseinän vieressä, koristelemme sen aidoilla kynttilöillä, tuohikoristeilla ja minun ja sisarusteni 1980-luvun alussa tekemillä vintage-koristeilla. Kynttilöiden kiinnitys vaatii taitoa: pitää huomioida oksa, jonka yläpuolella ei ole mitään ja kiinnittää nipsu tukevasti. Kynttilöiden valo on lumoavan kaunis ja ennen kaikkea aito valo.

Puhun paljonpassiviteettien eli tekemättömyyden puolesta. Jouluna ei kannata stressata sitä, mitä teette. Kaikki aktiviteetit ja suorittamisen voi jättää arkeen, koska joulun aika on varattu itselle ja toisten huomioon ottamiselle! Se toteutuu kaikkein parhainten hyvin syöden ja joulun tunnelmasta nauttien.

Avainsanat